Sivut

tiistai 18. joulukuuta 2012

Kerron nyt asian, mikä ärsyttää minua, suuresti: kommentointini. Tänäänkin olen kommentoinut eri blogeihin, jopa samoihin blogeihin. Minä olen juuri niitä, joiden takia on olemassa kommenttien ennakkotarkistus. Pitääkin kommentoida. Mutta kun, perkele, minusta on hauska kommentoida, keskustella! Eikö se kommenttilaatikko ole olemassa kommentointia varten? Olen tässäkin kehittänyt itselleni tyhjästä ongelman.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tää sun blogisikin on vähän kuin kommenttilaatikko jo itsessään. Sulla kun on noita mielipiteitä ja halu kertoa niitä.

Sami Liuhto kirjoitti...

Kyllä.

Mielestäni on hyvä, että kertoo mielipiteistään. Se on sitä keskustelua par eksempel. Kansalaisyhteiskuntaa ja mitä kaikkea.

Retorisesti olen pyrkinyt viime aikoina siihen, etteivät mielipiteeni esittäytyisi niin halki-poikki-ja-pinoon-tapaisesti kuin minulta luontojaan tulee. Olen pyrkinyt lieventämään, tulemaan vastaan. Toisaalta on hyväkin antaa raivon tulla ("vitun punavihreet!"). Ns. loppupeleissä pyrin kuitenkin rakastamaan.

Blogini on siis sekä mielipide- että kilvoittelublogi. Avoin sydämeni. Välähdyksiä. Tietänette mitä tarkoitan. Ihmisen kuvausta elämästään. Ehkä joku voi ajatella, että jos tollakin menee noin, niin en ole yksin heikkoine hetkineni. Tämä on yksi tavoitteistani, näyttäminen, että tällaista on elämä. Että joku saisi lohtua.

Kiitos kommentista. Se avasi muutamia asioita. Kommentointi on keskustelua, sokraattista metodia tiedon lisäämiseksi. Ymmärtämisen.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä, sinun blogiasi on terapeuttista lukea silloin kun vituttaa. Tulee sellainen fiilis että tuota Liuhtoa sentään vituttaa vielä enemmän, kun taas se on niin pahalla mielellä vihr/vas/fem -osaston takia.

Sami Liuhto kirjoitti...

Tuo on hyvä tieto, että terapeuttista on. Siihen olen pyrkinyt.

Ai niin, eräs sanoi Kari Kontion Lajinsa viimeisestä: "Jos menee huonosti niin kannattaa lukea Lajinsa viimeistä niin huomaa että jollakulla voi mennä vielä huonommin." Hyvin sanottu! Minua kuitenkin lausahdus vituttaa, kun en itse sitä sanonut.

Blogini on vähän tunnemyrsky ja usein kadun kirjoittamaani mutta ikävää on että kirjoittamani on reilu 7 miljardin luettavana sekä ulkoavaruuden oliot. Mihin saakka internet ulottuu? Ei varmaan pitkälle. Ei varmaan. On niillä linkkiasemat. Saakeli.