Sivut

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Pekulle ja Mikelle pieni vinkki:


vaikka ns. kateuskortin käyttö helpottaa omaa mielentilaa, tämänhetkistäkin mielentilaa, se ei välttämättä ole rationaalinen selitys sille, miksi ihmiset teille irvivät. Te olette eläneet niin tolkuttoman itsekeskeisesti, että niitätte nyt sitä mitä olette kylväneet. Teillä on nyt hieno tilaisuus todelliseen henkiseen kasvuun ja todelliseen kukoistukseen, kun pohditte tilannettanne, myönnätte tekemänne virheet ja rakennatte elämällänne sellaista käsikirjoitusta, joka kestää laajemmankin tarkastelun, nyt kun se ei näytä kestävän lainkaan tarkastelua. Tie on pitkä ja vaivalloinen, eikä siihen liity maallista mammonaa siinä määrässä mihin olette tottuneet, mutta olen varma, että rikastutte sisäisesti ja tämän sisäisen rikastumisen kautta olette onnellisempia ja lähipiirinnekin on onnellisempi ja juuri tuo lähipiirin onnellisuus taas tuottaa lisää onnellisuutta teille. Kuitenkaan kyse ei ole teistä itsestänne, että olisitte mahdollisimman onnellisia, vaan siitä että teette muille elollisille olennoille mahdollisimman vähän pahaa ja olette heidän palvelijoitanne.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kristillisessä Saksassa ei sallita lähimmäisen hyväksikäyttöä voitonpyynnissä. Vahvimmat ja rohkeimmat panevat tuulemaan uudisteiden ja runsauden jahdissa. Siinä on korkea kollektiivieettinen tarkoitusperä, commonwealthin lisääminen. Säännöt ovat tavoitetta kunnioittaen puhtaat eikä mikään jesuiittamainen keinoista kaihtamatta päin hyviä päämääriä tule kysymykseenkään, työnantajakunnia ja sitä vahtiva työläisitsetunto pitävät pelinhengen rehtinä.
Suomessa asiasta on naurettavaa virkatakaan, niin mädäksi on touhu vajonnut.
Sen jos sanoisi, että Berliinissä asunto maksaa euroissa kolmanneksen Helsingin hinnoista. Ja sen lisäisi että viimeksi viikonvaihteen Hesarissa Hannu Penttilä -kotikaupunkimme maapohjan ja asuinneliöitten arvonkorotusjohtaja, väitti kriisivuosina alken 2008 täällä elvytetyn asuntorakentamista. Tosiasiassa liinat vedetiin kiinni asuntohintatason putoamisen estämiseksi. Ja onnistuttiin. Jan Vapaavuori,asuntoministeri, rupesi tyrkyttämään tukiaista remontti- ja repimis-,paikkuutöiden lisäämiseksi. “Toki remppaamme kun kaupunki osallistuu” jne. propaganda johtikin haitaketyöiden riehuntaan ja ulvontaan pitkin vakiintuneita asuinalueita ettei ennen nähty eikä kuultu moista melu-ulvontaa.
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä olisi saksalaisessa ja kulttuurikatsannossa kaupunginvanhimpia. Lyypekkimme tahi Bryggemme uljuuden edistäjiä, mutta myös vahvana turvana ja heikkojen asialle velvoitettu luottamuspersoona.
Kunnioitettu omistautumisestaaan yhteiselle hyvälle, eikä väärinymmärtämistä edistävien perättömyyksien levittämisestä rahoittajien,milloin rikastuttamiseksi, ja kuten nyt heidän pitämiseksi pinnanpäällä. Jos vaikka seisten heikomien lähimmäistensä paalutuksella.
Asuntopolitiikka täällä on todella politiikkaa, ei taloutta. Politiikaa vahvempien hyväksi eli perinteistä yläluokkaista vähemmän väen työn hedelmien poimmista koreampien ihmisten koreihin. Jukka Sjöstedt

Anonyymi kirjoitti...



Maailma olisi ansainnut Suomen Turvaneuvokseen nokkeloi Tarja Halonen. Että se siitä.

Durhamin katedraalin piispa Justin Welby kävi Zurichissä 27.10. ja julisti pankkiirit anarkisteiksi , vieläpä erittäin hyvin organisoiduksi anarkiaksi. Kriisin alusvuosina rahapeleistä ei erotu vakavampaa tarkoitusperää. Puuha oli silkkaa satunnaista touhulaa. Poikkeuksellisenkin älykkäät ihmiset painoivat pitkää päivää vailla mitään hyödyllistä meininkiä yhteiskuntaelämän kannalta. Olipa jopa niinkin että raha- ja luottosakeuden vieressä Cityn kulmilla pienemmät elinkeinoliiketoimet jäivät vaille reilua rahoitusta ! (Paitsi kun ostetiin kiinalaistettaviksi.)

Finanssisysteemihän on sosiaalisen tajumme hanke sallia rikastuneiden pitää ylijäämät liikkeellä meidän vähäisempien vaurastua. Pystetyt finassisysteemit ovat altiita vinolle pelille, elleivät pitäjien vanhimmat pidä silmällä uskalikkojen elkeitä ja pane nuorukaisille rajoja.
Tänäänhän sellaiset vaalijoiden vaalit toimitettaneen, jos on uskominen uskottuja miehiä.

Durhamin katedraalin pakkotyömaan aloittivat loordeiksi asettuneet skandinaaviset asemiehet kohta tuhat vuotta sitten. Rakennuttajana Wilhelm Valloittaja, kymppeinä siis aseveikkonsa, ja kivenhakkaajina Robin Hoodin kiinnisaadut alempikastiset heimolaiset, lallit.

Pakkotyön sijaan tuli, kirkonmiesten ja Sanan eläessä, aikaa saattaen muunkinlaista vuorovaikusta. Yksi siunaus on vaikinkipankki. Sellaisen perustaa luonnehti 23.10. Bank of Englandin Governor Mervyn King että "When banks extend loans to their customers , they create money by creditinig their customers´ accounts." Että näin, siis pankit lainaavat kirjottamalla talletuksia velallisten käyttäviksi. Runollisemin että pankin muste on rahaa.

Systeemiä on iisiä väärinkäyttää -ajattelepa meidänkin Valvojia ! Asiat menivät kiville ja nyt jopa establismentin miehet puhuvat korjaussarjoina rahan jakamisesta painon portailta yleisölle. Ja sofistuneemman rahatuotannon ja jakelun eli valtionvelkapaperien valtiopankkiin oston jälkeisistä lisätempuista. Yksi olisi velkakirjojen polttaminen valtion velan siirryttyä valtion saamiseksi. Näistä King puhui ääneen -hylkäsi toki, mutta teroitti älyään näitä epäsovinaisuuksia vasten ja kannusti muita pitämään ääntä -minua piipittämään.

Anonyymi kirjoitti...


Monenlaista instituutioderivointia esiintyy. Ratkaisut viipyvät, sillä velkapyramidien painon nosto heikoimpien harteilta, siis niiden rahanalaisten, kysyisi myös saamisvaateiden korven kaskeamista. Sitä odotellaan varsinkin Euroopasta, anglo-amerikassa hommaa pakotetiin läpi heti alkuunsa. Yhäkin isoimmat pankit Citigroup ja Royal Bank of Scotland ovat valtion kahleissa.

Mitä hallitsevan säätymme omatunto sanoo ? Olisiko sen painokkain ääni vaieta ? Riisua uteliaat ja valoon kurkottajat aseista tokaisemalla heidän mitttelönsä puumiekkojen heilutukseksi, tikkuja intoilijoiden omiin kynnenalusiin ? Mitä muuta terävyyttä Tarja Halosen sketsirepliikistä irtoaisi ? Kiduttava hegemonia, mutta paikallinen ja väistyy netin alta.

Kirjamessuilla tapasi vastuunkantajia. Matti Klinge selvitti pääkaupungin rakenustyömaata sitä Ehrenstöm/Engeliä. Ja sanoi ruplarahaa piissanneen. Niin varmasti,paperiruplaa arkkikaupalla ja kohta jo paperirullastakin ja rotaatiopainosta Weimarissa ja muullakin. Että sellaista aikansa keyneslaisyyttä -suosikkien parhaaksi, mutta muu porvaristo pahasisuuntui.

Markku Kuisma kantoi oppineen viittaa. Hänet Lasse Lehtinen pani avaamaan kavallusjuttua. SYP:in Tampereen johtajan Idmanin tapausta. Idman ja kaverinsa eivät varastaneet penniäkään taskuihinsa. Skandaali oli se, että Idman ei vaatinut tehtaijoilta lyhennyksiä vaan päinvastoin lainasi lisää ja yhä uusille miehille. Tampereen teollisuus eteni vauhdilla.

No, mikä tässä mätti ? (Vai mättikö?) Se että touhu oli kuin talvipalatsista tai pietarhovista, tosin paperiseteliä hienostuneemmalla rahalla nimittäin pankkitilirahalla tilinhaltijoiden kesken ja KOP:in puolelle ulottuen kuten interbank -systeemissä "kilpailijoiden" kuuluukin tehdä rahalla lannoittamista tehtaiden ja tuotannon ja elintason saavuttamiseksi. Sitä varten se vaikinkipankki oli keksitty ja Suomessa valtiopäivillä päätetty. Tuo Mervyn Kingin lause 23.10. avaisi koko asian ja tuo Welbyn anarkistisaarna sivuaa oikeaakin animal spiritiä jota ilman
raha vain kaivaa ja täyttää ja palkaa mummojen häätäjiä -ja mitä P.Sauriin tulee antiautoilijan vaihtumista automaattimetro-utopistiksi. Minunkin rahoillani, alvia ei pysty (kokonaan) väistämään. Äänestysvelvollisuuksiin.
Jukka Sjöstedt

Sami Liuhto kirjoitti...

Mää en tajuu. Mut mun puolesta antaa mennä vaan.