Sivut

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Lueskelin vaihteeksi ja taas Juhani Tikkasen blogia ja ajattelin perustaa haikublogin. Nyt ollaan tässä. Kävin ennakkoäänestämässäkin ja äänestin Paavo Väyrystä, sanottiin, että se oli protestiääni. Pidän tuollaisesta vähättelystä, se kertoo pelosta. Pekka Haaviston äänestäminenhän ei ole protestointia vaan ajateltua valintaa.

Oikeastaan en pidä kommunikoinnista lainkaan. Mutta perustin tämän blogin koska haluan kertoa muutamia asioita. Tosin on ne jo kerrottu, vanhaa on kaikki, usein kuultua; mutta kun ei näytä menevän jakeluun. On sekin vanhaa, että ihmisiä pitää kunnioittaa, mutta ei siitä sanota että vanhaa on.

Kävin pitämässä kännissä alustuksen jossakin seminaarissa ja siitä sanottiin myös että vanhaa oli. Täyttä paskaa. Sitähän se oli, mutta kotona sanottiin että ne vähätteli, että se on niiden viimeinen keino. Enkä edes ollut kännissä, vaikkakin vaikutuksen alaisena, mutta kun sanoin että olen kännissä niin totta kännistä tuli. Seuraavalla kerralla sanon olevani nero. Siitämisin olen nero. Kinnunen muuten kysyi, olimme kännissä, että pidänkö itseäni nerona. Myönsin. Alustuksen jälkeen olin makuulla 10-11 päivää ja ihmettelin etten ole edes väärinymmärretty runoilija, nehän kärsivät mutteivät kovin kärsiviltä vaikuttaneet.

Täytyy lisätä tähän blogiini niin sanottuja linkkejä. Panen vain linkkejä, joiden toisesta päästä tykkään. Tykkään Tikkasen blogista ja vaimonsa, tapasin muuten heidät (olin kännissä) ja olisin tahtonut puhua pidempään mutta niillä oli kiire. Kai nyt oli kun olin kännissä vaikken ole Kai. Jos Jouko Turkalla olisi blogi, linkittäisin sen. Jussi Parviaisella on, mutten linkitä sitä vaikka se ärsyttäisi suvaitsevaistoa. Se on kiva sana. Vihavainen, Hännikäinen ja Nylén ovat kivoja kanssa. Kehotan lukemaan Nylénin käännöstulkin Pahan kukat, upea opus. Kännitulkin. Minä nimeän. Saatana, että siitäkin valittivat, ensin pyysivät nimiä ja sitten sanoivat että meni vittu henkilökohtaisuuksiin. Voin taata että tässä blogissa ei tule olemaan juuri muuta kuin henkilökohtaisuutta. Sven Laakso unohtui mainita, hän kirjoitti äsken näistä kirotuista vihreistä juuri sen minkä olisin itse kirjoittanut jos olisin kännissä älynnyt. Olen nero. En jaksa mainita lisänimiä. Nämä pääsevät linkkilistaani, vaikkei siitä kunniaa saa. Ehken tee linkkilistaa lain. En viitsi. Kännissä.

On nämä kyllä varsinaisia. Tämä Blogger on vähän fiinimpi blogikone, siksi olen sitä vierastanut, mutta olen oppimassa tavoille. Tuossa ylhäällä lukee Tekstit Kommentit Asetukset Ulkoasu Ansaitse rahaa Tilastot. Mikä ei oikein tunnu sopivan joukkoon? Tekstit. Onkohan tämäkin tehty kännissä? Se selittäisi. Jumala teki lauantaikännissä naisen ja sen kyllä huomaa. Ei ihme että sunnuntai meni puhallellessa. Hyvä siitä tuli. Mutta se oli Eeva se, jos aiemmin oli tämä Lilit(h) niin miten sen kanssa meneteltiin, en tiedä, se sai vierailuosan Frasieriin.

Tähänhänhän on kiva kirjoittaa kännissä. Nerossa. Lueskelin Martti Anhavan elämäkertaa Arto Melleristä. Sitä on kehuttu. En ihmettele, vaikkei Anhava ole enää töissä Otavassa mutta saattaa se silti vaikuttaa. Kirjassa on usean sivun pituisia sitaatteja, joskus tekijä kommentoi siihen tyyliin että arkistosta voisi löytyä selitys jollekin asialle, mutta arkistoon tekijä ei ole mennyt. Mitä turhia, jos lukijaa kiinnostaa niin menköön itse arkistoon. Tai jotakin asiaa voi käydä kysymässä joltakulta joka ehkä tietää. Upea kirja. Ei lainkaan raakile, työstämistä vaille. Varmaan kustannustoimitettu hartaasti.

Ei kommentteja: